banaalistuminen

Finnish

Etymology

banaalistua +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈbɑnɑːlistuminen/, [ˈbɑ̝nɑ̝ːˌlis̠tuˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ba‧naa‧lis‧tu‧mi‧nen

Noun

banaalistuminen

  1. verbal noun of banaalistua
    1. becoming banal

Declension
Inflection of banaalistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative banaalistuminen banaalistumiset
genitive banaalistumisen banaalistumisten
banaalistumisien
partitive banaalistumista banaalistumisia
illative banaalistumiseen banaalistumisiin
singular plural
nominative banaalistuminen banaalistumiset
accusative nom. banaalistuminen banaalistumiset
gen. banaalistumisen
genitive banaalistumisen banaalistumisten
banaalistumisien
partitive banaalistumista banaalistumisia
inessive banaalistumisessa banaalistumisissa
elative banaalistumisesta banaalistumisista
illative banaalistumiseen banaalistumisiin
adessive banaalistumisella banaalistumisilla
ablative banaalistumiselta banaalistumisilta
allative banaalistumiselle banaalistumisille
essive banaalistumisena banaalistumisina
translative banaalistumiseksi banaalistumisiksi
instructive — banaalistumisin
abessive banaalistumisetta banaalistumisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of banaalistuminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative banaalistumiseni banaalistumiseni
accusative nom. banaalistumiseni banaalistumiseni
gen. banaalistumiseni
genitive banaalistumiseni banaalistumisteni
banaalistumisieni
partitive banaalistumistani banaalistumisiani
inessive banaalistumisessani banaalistumisissani
elative banaalistumisestani banaalistumisistani
illative banaalistumiseeni banaalistumisiini
adessive banaalistumisellani banaalistumisillani
ablative banaalistumiseltani banaalistumisiltani
allative banaalistumiselleni banaalistumisilleni
essive banaalistumisenani banaalistumisinani
translative banaalistumisekseni banaalistumisikseni
instructive — —
abessive banaalistumisettani banaalistumisittani
comitative — banaalistumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative banaalistumisesi banaalistumisesi
accusative nom. banaalistumisesi banaalistumisesi
gen. banaalistumisesi
genitive banaalistumisesi banaalistumistesi
banaalistumisiesi
partitive banaalistumistasi banaalistumisiasi
inessive banaalistumisessasi banaalistumisissasi
elative banaalistumisestasi banaalistumisistasi
illative banaalistumiseesi banaalistumisiisi
adessive banaalistumisellasi banaalistumisillasi
ablative banaalistumiseltasi banaalistumisiltasi
allative banaalistumisellesi banaalistumisillesi
essive banaalistumisenasi banaalistumisinasi
translative banaalistumiseksesi banaalistumisiksesi
instructive — —
abessive banaalistumisettasi banaalistumisittasi
comitative — banaalistumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative banaalistumisemme banaalistumisemme
accusative nom. banaalistumisemme banaalistumisemme
gen. banaalistumisemme
genitive banaalistumisemme banaalistumistemme
banaalistumisiemme
partitive banaalistumistamme banaalistumisiamme
inessive banaalistumisessamme banaalistumisissamme
elative banaalistumisestamme banaalistumisistamme
illative banaalistumiseemme banaalistumisiimme
adessive banaalistumisellamme banaalistumisillamme
ablative banaalistumiseltamme banaalistumisiltamme
allative banaalistumisellemme banaalistumisillemme
essive banaalistumisenamme banaalistumisinamme
translative banaalistumiseksemme banaalistumisiksemme
instructive — —
abessive banaalistumisettamme banaalistumisittamme
comitative — banaalistumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative banaalistumisenne banaalistumisenne
accusative nom. banaalistumisenne banaalistumisenne
gen. banaalistumisenne
genitive banaalistumisenne banaalistumistenne
banaalistumisienne
partitive banaalistumistanne banaalistumisianne
inessive banaalistumisessanne banaalistumisissanne
elative banaalistumisestanne banaalistumisistanne
illative banaalistumiseenne banaalistumisiinne
adessive banaalistumisellanne banaalistumisillanne
ablative banaalistumiseltanne banaalistumisiltanne
allative banaalistumisellenne banaalistumisillenne
essive banaalistumisenanne banaalistumisinanne
translative banaalistumiseksenne banaalistumisiksenne
instructive — —
abessive banaalistumisettanne banaalistumisittanne
comitative — banaalistumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative banaalistumisensa banaalistumisensa
accusative nom. banaalistumisensa banaalistumisensa
gen. banaalistumisensa
genitive banaalistumisensa banaalistumistensa
banaalistumisiensa
partitive banaalistumistaan
banaalistumistansa		 banaalistumisiaan
banaalistumisiansa
inessive banaalistumisessaan
banaalistumisessansa		 banaalistumisissaan
banaalistumisissansa
elative banaalistumisestaan
banaalistumisestansa		 banaalistumisistaan
banaalistumisistansa
illative banaalistumiseensa banaalistumisiinsa
adessive banaalistumisellaan
banaalistumisellansa		 banaalistumisillaan
banaalistumisillansa
ablative banaalistumiseltaan
banaalistumiseltansa		 banaalistumisiltaan
banaalistumisiltansa
allative banaalistumiselleen
banaalistumisellensa		 banaalistumisilleen
banaalistumisillensa
essive banaalistumisenaan
banaalistumisenansa		 banaalistumisinaan
banaalistumisinansa
translative banaalistumisekseen
banaalistumiseksensa		 banaalistumisikseen
banaalistumisiksensa
instructive — —
abessive banaalistumisettaan
banaalistumisettansa		 banaalistumisittaan
banaalistumisittansa
comitative — banaalistumisineen
banaalistumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.